maanantai 20. kesäkuuta 2011

Kaluston päivitys

Botnian kaadon aikaansaama kalusto rulianssi on nyt saatu hoidettua. Viikon sisällä myin vanhan kilpurini sekä katumoponi ja tilalle löytyi vähän uudempi ja paljon siistimpi gixxer sekä uudet ajokamat.

Uuden pyörän tiedot:

Suzuki GSX-R1000 K5

- Robby Moto pikakaasu erilaisilla säätökiekoilla
- WP competition takaiskari 85 ja 95 jousilla
- Keulassa shimmit+jäykemmät jouset
- Öhlins ohjausiskari
- Akrapovic full titanium putkisto
- Pc 3 usb
- Translogic shifteri käännetyllä vaihde kaaviolla
- lightech säädettävä jalkatappisarja
- hiilikuitusuojat koneen poskissa
- RK 520 kisaketju + välityksiä
- Brembon jarrulevyt
- Irc pääsylinteri
- Gilles kliparit
- toiset vanteet jarrulevyineen

Kävin viikonloppuna moottoripyora.orgin päivillä Motoparkissa tutustumassa uuteen kalustoon. Rata oli uusi tuttavuus, enkä ollut kaadon jälkeen vielä päässyt ajamaan, joten totuteltavaa riitti. Oma kunto ei vielä kestänyt kunnolla ajamista, joten reissulla sain ajettua yhteensä vain noin 15 kierrosta aikojen jäädessä varsin heikoiksi. Reissun paremmasta puolesta vastasi uusi pyörä joka tuntui todella helpolta ja vakaalta ajaa. Kulkuakin riittää ihan toiseen tapaan kuin edellisessä. Keuliminen osoittautui lieväksi ongelmaksi jota osaltaan pahensi oma rajoitettu liikkuvuus sekä uusi jäykkä nahkapuku. Nyt tarvitsee vain parannella vammoja ja yrittää saada kroppa sekä pää ajokuntoon. Pyörään täytyy tehdä pieniä parannuksia lisäämällä penkin ja tankin kitkaa erilaisella penkkillä sekä Stomp Gripeillä. Tästä on hyvä lähteä hakemaan parannusta loppukautta kohti.

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Kisaraportti Alastaro 11.-12.6.2011

Botnian kisan jäljiltä oli olkapää vielä kipeä eikä kestänyt ajamista, joten omalta osalta jäi Alastaron kilpailut ajamatta. Lähdin kuitenkin paikalle tukemaan kavereiden kilpailemista. Tiedä sitten oliko tukemisesta enemmän apua vai haittaa.

Suurimman osan ajasta vietin Tourusen ja Nurmen teltalla. Tero ajoi jokkiksessa kilpailun lähdössä hohoilusta huolimatta 11. Sijalle jatkaen sarjan kokonaispisteissä kolmannella sijalla. Onnittelut myös Nurmelle kauden ensimmäisestä palkintopallisijoituksesta Superbike B:ssä.

Kärki ajoi jokkiksessa taas kerran kovaa ja oma ajaminen olisi riittänyt korkeintaan kolmanteen sijaan. Paikanpäällä tuli jälleen kerran ihmeteltyä mihin ovat jokkiksen B kuskit jääneet. Karkoittaako samassa yhteydessä järjestettävät SM-kisat hitaammanpään kuljettajat vai missä on vika? Omasta mielestäni kilpailemaan kannattaa lähteä heti kun se alkaa kiinnostaa, oli vauhti mikä tahansa. Jos ajaa alle 1:40 Alastarossa on jo valmis pärjäämään B-lähdössä. Jos taas ei lähde mukaan, niin ei sinne tule kukaan muukaan koska vauhti näyttää tuloslistassa liian kovalta. Kilpaileminen monesti parantaa vauhtia sekuntikaupalla, joten jos vaan odottaa oman ennätyksensä parantamista ennen kilpailuja jää myös B-lähdön kisat kokematta.

Seuraava mahdollisuus kilpailemiseen olisi Kemoralla kuun vaihteessa. Kannattaa harkita jokkikseen osallistumista vauhdista riippumatta, ja jos ennätyksesi on Kemoralla alle 1:30, niin ei osallistumisen pitäisi ainakaan vauhdista olla kiinni. Oma osallistuminen on vielä osin epävarmaa olkapään ja kaluston vuoksi, mutta paikalla ollaan joka tapauksessa. Saa tulla juttelemaan ja kyselemään ajamisesta tai tekniikasta jos jokin askarruttaa tai muuten haluaa asioita ihmetellä.

Kun mieli tekisi ajamaan on kisojen seuraaminen sivusta todella tympeää. Botnian kisan jälkimainingeissa tuli laitettua molemmat mopot myyntiin. Kilpuri löysikin jo uuden kodin Kouvolasta. Vielä kun joku hakisi Bladen pois. Uusi kilpuri on jo hakusessa ja yritän päästä sillä kemoralle kisaamaan. Kemoralle osallistumisen lisäksi voisi tuloksellisena tavoitteena olla kaatopeikon hukkaaminen ja oman ennätyksen ajaminen uudella kalustolla. Kisassa olisi myös kiva ohittaa muutenkin kuin lähdössä.

Loppuun vielä kiitos järjestäjille, lippuhenkilöille ja avustajille kilpailuista sekä kuljettajille esiintymisestä.

torstai 9. kesäkuuta 2011

Treenaamisesta osa 1

Viime kaudella tuli opittua, että pitääkseen ajotuntuman tulee käydä ajamassa vähintään kerran viikossa. Jos käy ajamassa esimerkiksi kahden viikon välein, menee ensimmäinen päivä joko kokonaan tai lähes kokonaan tuntuman hakemiseen. Itselläni kehittyminen tapahtuu vasta kun ajotuntuma on saatu takaisin. Yli viikon tauon jälkeen tarvitsenkin vähintään kaksi päivää treeniä kehittyäkseni. Tuntumaa pystyy tosin ylläpitämään jossain määrin myös mielikuvaharjoittelulla, mutta siitä lisää joskus toiste.

Kauden treenejä suunnitellessa oli ajatuksenä päästä tasaisesti, lähes joka viikko ajamaan. Toukokuussa kalenteriin osuikin yksitoista ratapäivää Botniaringin ensimmäisen kisan lisäksi.

Kausi tuli avattua torstaina 5.5. Kawasaki Racing Bikes Finland järjestämällä ratapäivällä Botniaringillä. Mukana treenaamassa olivat muun muassa Tero Tourunen ja Sami Nurmi joiden kanssa ajamisesta olikin suuresti apua talven ruosteiden karkoittamiseen. Päivän ensimmäiset setit olivat hirveitä. Pyörä tuntui kulkevan järjettömän kovaa. Mutkiin mentiin vauhdilla josta ei muka ollut mitään mahdollisuutta selvitä vain huomatakseen, että vauhtia on todellisuudessa hyvin vähän eikä pyörää juuri tarvitse kallistaa. Päivän mittaan pahimmat pelot karisivat kyydistä ja vetoavun turvin sain ajettua 1:16 kierrosaikoja. Ennätys edelliseltä kesältä oli 1:15.6, joten vauhtia löytyi heti ihan mukavasti. Ennen päivän alkua pyörän alustaan tehdyt muutokset ja oma ajokunto olivat kysymysmerkkejä. Alusta toimi pienen säätämisen jälkeen mukavasti, mutta ajokunto oli luonnollisesti vielä hakusessa. Päivän päätteeksi analysoitiin muun muassa jarrutusten, ajolinjojen ja avausten olevan vielä hakusessa, joten ainakaan kehitettävän puutteeseen ei treenaaminen pääse loppumaan.

Perjataille 6.5. oli Botniaringille varattu vapaat harjoitukset joihin osallistuimme osin samalla porukalla. Olin odotettua paremmissa voimissa ensimmäiseltä päivältä, joten päivälle varatut neljä ajovuoroa herättivät toiveita kehittymisestä. Ensimmäinen setti oli taas kauheaa rypistystä pelkojen ja kädettömyyden välimaastossa. Toiseen settiin sain kuitenkin hyvän keskittymisen aikaiseksi ja uusi ennätykseni kirjattiin 1:15.0. Loput kaksi settiä pyrin ajamaan pidempään kuntoa silmällä pitäen. Ajallisesti nuo eivät olleet mitään järin erikoisia, mutta sain kuitenkin ajettua lähes jokkis B-lähdön pituuden kohtalaista vauhtia. Päivästä ja kehityksestä hyvin mielin pakkasin kärryn ja suuntasin kohti Kemoraa.

7.-8.5. Kemoralla järjestettiin Moottoriliiton ja SRRA:n toimesta ajoleiri. Paikalla oli myös paljon tuttuja edellisen kesän kilpailuista. Kaksi edellistä päivää painoi lihaksissa ja ajamiseen ei enää kunnolla riittänyt paukkuja. Ensimmäisenä päivänä ajoin kuitenkin lähes kolmekymmentä kierrosta. Kemoran rataan löytyi hyvä tuntuma ja oma ennätys jäi vain parin kymmenyksen päähän. Toisena päivänä ajokunto oli jo lähes kokonaan käytetty. Ajoin kuitenkin kolme lyhyttä settiä ja sain parannettua ennätystäni aikaan 1:15.7. Paikalla järjestettiin myös luentoja ajoharjoittelusta, kilpailuun valmistautumisesta, ravinnosta, fyysisestä harjoittelusta, radan käytöstä ja tekniikasta. Istuin kuuntelemassa kaikki luennot ja luennoista jäikin hyviä ideoita joilla omaa harjoittelua ja ajoa voisi kehittää. Merkittävimmät parannukset löytyi ravinnosta ja ajolinjoista. Ajamisen rasittavuutta ei ole koskaan tullut ajateltua, joten riittäviä toimenpiteitä menetettyjen energiamäärien palauttamiseen ei ole tullut tehtyä. Näitä oppeja myöhemmin soveltamalla pystyin ajamaan huomattavasti enemmän samana päivänä ja viikonloppuna ilman että menettäisi keskittymistä tai väsymys muuten rajoittaisi ajamista.

Viikoa myöhemmin (13.-14.5.) olin taas Kemoralla JMU:n leirillä. Iso osa kilpakuljettajista oli samaan aikaan järjestettävällä HelRC:n leirillä Botniaringillä joten saimme ajella varsin väljissä oloissa. Tarkoituksena oli testailla muun muassa uusia ravintoon liittyviä oppeja ja yrittää ajaa enduranceen sopivana treeninä pitkiä settejä. Mukana oli eväinä hedelmiä, ruisleipää ja muuta pientä naposteltavaa. Kokeilussa oli myös urheilujuomaa, jota joinkin n. 1dl/20min tahdilla molempina treenipäivinä. Ravinto kokeilut menivät nappiin ja pystyin viikonlopun aikana ajamaan lähes kaksinkertaisen määrän kierroksia aiempiin treeneihin verrattuna. Suurin poikkeus oli ettei väsymys iskenyt missään vaiheessa päivää. Molempien päivien loppuun pystyin ajamaan lähes kahdenkymmenen kierroksen setit vauhdin ollessa noin sekunnin ennätystäni hitaampaa. Oma kunto ei rajoittanut settien pituutta vaan ruutulippu päätti nämä ajorupeamat. Ajatus endurance kilpailusta ei enää tuntunutkaan taistelulta maaliinpääsyä vastaan. Myös jokkiskisoissa olisi mahdollista menestyä entistä paremmin kun jaksaisi ajaa kovaa loppuun asti.
Viikonloppuna sain myös tuotua muita ajatuksia ajamiseen ja ennätykseni parani aikaan 1:14.4. Ohjelmaakin oli koska pyörä alkoi käyttäytyä epävakaasti entistä kovemmissa jarruissa. Kerran ajauduin jopa hiekalle asti paluusuoran jarruissa, koska pyörän ravistaessa alla ei ollut enää uskallusta taittaa mutkaan. Vastaavaa hartialukkoa en ollut ennen kokenutkaan. Toivottavasti ei tule toistekaan vastaan.

Seuraavaksi oli ohjelmassa MP-Tuen järjestämä rata-ajokurssi Botniaringillä. Kurssista kerron lisää myöhemmin.

Vielä oli ohjelmassa yksi treenireissu ennen ensimmäistä kilpailuviikonloppua Botniaringillä. Maanantaina 23.5. olin Alastarossa moottoripyora.org järjestämällä harjoittelupäivällä. Sääennuste näytti edellisenä iltana, että ensimmäiset setit olisi ollut mahdollista päästä ajamaan kuivalla. Näin ei kuitenkaan ollut vaan lähes koko päivän satoi vettä. Vaihdoin sateiset alle ja lähdin lähes tyhjälle radalle köröttelemään. Sateessa kertyi kolmisenkymmentä kierrosta rentoa ajoa. Kierrosajat jäivät  noin kolmen sekunnin päähän edellisen syksyn sadekelin ajoista. Rata oli kuitenkin märempi kuin syksyllä ja riskitaso nollassa. Enhän halunnut ottaa mitään riskiä pyörän kaatamisesta paria päivää ennen kilpailua. Riskitasoon nähden vauhti oli hyvää, aikani 1:38.8 olisi ollut syksyn kilpailun neljänneksi nopein. Tällä treenillä olikin hyvä lähteä sateiseen Botniaringin kisaviikonloppuun, josta lisää kisaraportissani.

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Kisaraportti Botniaring 28.5.2011

Kauden ensimmäinen jokkis kilpailu järjestettiin Kurikan Matkamotoristien järjestämien SM-kisojen yhteydessä. Botniaringille lähdettiin tiimipäällikön kanssa jo torstaina aikaisin aamusta tähtäimessä treenailla kisoja varten Kallio Racingin vuorolla. Torstaina tavoitteena oli hakea tuntumaa vähän kuluneemmalla renkaalla ja sopivan tilaisuuden tullen kokeilla parempaa rengasta josko vauhtia löytyisi lisää.

Treenit meni ihan mukavasti ja tilaakin oli ajaa. Tuntuma löytyi nopeasti ja ajat olivat kilpailuun lupaavia 1:13 alkuisia. Paremmalla renkaalla en ehtinyt ajamaan, joten perjantain treeneihin lähdettiin 1:12 alkuinen mielessä. Perjantain treeneissä ajaminen meni lähinnä ohitusharjoitusten merkeissä, koska radalla oli paljon ajajia ja vauhtierot varsin suuria.

Lauantaina oli ohjelmassa kaksi aika-ajoa ja kilpailu. Keli oli muuttunut sateiseksi, mutta se ei juuri mieltä painanut. Takana oli saman viikon maanantailta sadekelin treeniä alastarossa ja tiesin sadekelin vauhtini olevan muutenkin hyvää. Ensimmäisessä aika-ajossa hain varmistellen tuntumaan sateiseen rataan. Tarkoituksena ajaa kohtuulista vauhtia ja päästä eturiviin ilman merkittävää riskinottoa. Ensimmäisen aika-ajon jälkeen olin kolmannella sijalla ja kävi jo mielessä jättää toinen aika-ajo väliin. Rata kuitenkin kuivui sen verran toiseen aika-ajoon, että päätin käydä hakemassa lisää treeniä ja varmoja kierroksia sateisilla. Aika-ajoissa vauhtierot olivat vielä kuivaakin suuremmat ja vapaan kierroksen ajaminen tuntui olevan todella haastavaa. Sain toisessa aika-ajossa ajettua yhden kierroksen melkein tyhjällä radalla ja ajaksi 1:22.174 joka oikeutti neljänteen lähtöruutuun. Vauhtia tiesin vielä olevan varastossa, kunhan pääsisi ajamaan ilman ruuhkaa. Eroa aika-ajon kärkitulokseen oli kuitenkin lähes kaksi sekuntia.

Kisaan ajatuksissa ajaa joko kärjessä tai kärkiryhmässä ja yrittää pitää vauhtia sen verran reilusti että voi taistella kilpailun voitosta. Kilpailun ensimmäinen lähtö keskeytettiin parin kierroksen jälkeen punaisin lipuin. Lähtö oli kuitenkin mennyt hyvin, pääsin lähtöruudusta ensimmäiseen mutkaan johdossa ja olin punaisten lippujen noustessa toisena. Oli kuitenkin täysi työ pysyä vielä kylmillä renkailla kilpailua johtaneen Jani Kuusisen perässä.

Toiseen lähtöön sain jälleen hyvän alun ja johdin kilpailua ensimmäisen kierroksen jälkeen. Renkaat tuntuivat liukkailta, mutta yritin silti ajaa mahdollisimman kovaa ettei takana tulevat pääsisi kuittaamaan ennen renkaiden lämpiämistä. Kova yritys koituikin kohtaloksi heti toisen kierroksen alussa, radan ensimmäisessä mutkassa, takapyörä lähti luistoon ja pyörä heitti minut high siderilla kyydistä. Kierin kuperkeikkaa radan sivuun, ilmat oli pihalla mutta muuten tunsin olevani kunnossa. Hetken päästä alkoi olkapäätä särkeä ja myöhemmin lääkäri totesikin olkapäässä olevan suprasspinatusjänteen revähdys. Pari viikkoa sairaslomaa ja kohti uusia koitoksia. GPS näytti vauhtia olleen 140,5 km/h kaadon tapahtuessa.

Kilpailun ensimmäinen kierrokseni vauhti oli 1:22.688. Puoli sekuntia aika-ajoa hitaampi aika kertoo hyvästä yrityksestä kylmillä renkailla. Ensi kerraksi tästä pitää ottaa oppia ja olla sateella varovaisempi kylmillä renkailla.

Pyörä kärsi vaurioita katteiden, pakoputken, etuhäkin, jalkatapin ja pääjarrusylinterin muodossa.


Ajokamoista kypärä, kengät ja ajopuku meni ostoslistalle.


Kaadon jälkimainingeissa laitoin gixxerin ja katupyöräni myyntiin. Tarkoituksena ostaa uudempi pyörä jo ensi kautta silmällä pitäen. Nyt tuli pakollista taukoa ajamiseen ja kilpailemiseen, joten yritän käyttää ajan hyödyksi kalustoa päivittämällä. Kilpurin myynti-ilmoitus ja katupyörän myynti-imoitus. Tämän kilpailun jälkeen syntyi päätös ettei enää ensi vuonna ole mieltä kiertää jokkiskisoja isojen vauhtierojen vuoksi. Superbike B tarjoaa uuden haasteen niin talouden kuin vauhdinkin puolesta. Jokamiesluokka tarvitsisi lisää kilpailijoita hitaampaan päähän, jotta saataisiin myös B-lähtö aikaiseksi ja vauhtierot pienemmiksi.

11.-12.6. Alastarossa järjestettävät Scandinavian Openit jäävät osaltani väliin. Olkapää ei vielä kestä kilpailemista. Seuraavaksi olisi tarkoitus käydä tutustumassa Motoparkin rataan moottoripyora.orgin ajopäivillä 18.-19.6.

Kiitos kaikille auttaneille ja tukeneille. Olkapää on päivä päivältä parempi ja uskon olevani jälleen kunnossa JMU:n Kemoran kilpailussa. Saatan myös tulla Alastaroon viikonloppuna poikkeamaan.

Kauteen 2011 valmistautuminen

Kautta suunnitellessa mielessä oli edellisen kauden viimeisen kilpailun hyvä menestys ennen teknistä ongelmaa. Budjetti on vähän parempi kuin edelliseen kauteen lähdettäessä. Paremman taloudellisen tilanteen päätin käyttää hommaamalla parempia renkaita, osallistumalla MP-tuen rata-ajokurssille ja treenaamalla enemmän. Kausi menisi vanhalla tutulla gixxerillä, johon päivitin eteen sopivammat jouset ja Bitubon KFork sarjan. Katteet saivat uutta maalia pintaan ja kuljetuskalusto päivittyi uudella isommalla kärryllä.

Talvella tuli myös suunniteltua Enduranceen osallistumista mikäli sellainen järjestettäisiin. Tiimikaveriksi enduranceen löytyi helposti edellisellä kaudella kilpailuista tutuksi tullut Tero Tourunen. Jonkun verran yritin myös muita innostaa enduranceen osallistumiseen ja siitä huolimatta HelRC sai ennakkoilmoittautumisia tarpeeksi kilpailun järjestämiseksi.

Endurancen lisäksi oli suunnitelmissa ajaa koko YCC kausi ja mahdollisesti yksi Superbike B kilpailu. Tuloksellisena tavoitteena saada pisteitä jokkis kilpailuista ja mahdollisesti sijoittua viiden parhaan joukkoon. Mikäli kaikki menisi hyvin voisi jostain sadekilpailusta yrittää sijoitusta palkintopallille. Endurancessa tavoitteena maaliin pääsy.

Kuntoharjoittelua talvella oli tarkoitus lisätä, mutta tämä jäi vain suunnitteluasteelle. Talven treeninä toimi kuitenkin kuntopyörällä ajaminen ja polttopuiden tekeminen. Oman ajokunnon riittävyys ennen kevään ensimmäisiä treenejä oli arvoitus.

Aloitus

Blogin on tarkoitus toimia tiedotuskanavana tukijoille ja jakaa samalla ajatuksia lajista kiinnostuneille. Toivottavasti kirjoitukset innostavat myös uusia ihmisiä jalin pariin.